I. K. Inha maisemavalokuvaajana Padasjoella ja Päijänteellä

Ajatus Suomen nähtävyyksien ja maisemien valokuvaamisesta syntyi 1800-luvun lopulla maantieteilijöiden keskuudessa, ja ideaa lähti viemään eteenpäin Suomen maantieteellinen seura. Seura oli perustettu 1888. Myös helsinkiläiset valokuvaamot, K.E. Ståhlbergin omistama Atelier Apollo ja Daniel Nyblinin valokuvaamo kiinnostuivat asiasta.

I. K. Inha oli 1890-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella suomalaisista valokuvaajista merkittävin maisema- ja miljöökuvaaja sekä dokumentaristi. Maisemia kiersivät kuvaamassa myös mm. Karl Granit, Daniel Nyblin ja Vivi Richter. Atelier Apollon omistaja K.E. Ståhlberg palkkasi I.K. Inhan kesäksi 1892 valokuvaamaan Pohjois-Suomea.

Vuoden 1892 marraskuun lopulla Ståhlberg avasi Helsingissä valokuvanäyttelyn, jossa oli 650 maisemavalokuvaa, näistä 80 I. K. Inhan ottamia. Ensimmäisen kerran suomalaisille esiteltiin näin laajasti maisemavalokuvin kotimaataan. Näyttelyn maisemavalokuvia myytiin koristepainatuksella kehystetylle pahville painetuina, ja kuvista tehtyjä postikortteja oli myös myynnissä. Helsingissä ilmestyvä Päivälehti totesi näyttelyarvostelussaan: "Onhan kotimaamme paikkojen tutuksi saaminen kansallinen aate."

Samaisessa arvostelussa ylistettiin I.K. Inhan valokuvaajantaitoja näin: "Herra Inhalla on taiteilijan silmä huomaamaan mikä luonnossa on omituista ja mikä valokuvauskoneen ahtaassa piirissä muodostaa taiteellisen kokonaisuuden. Hän on sitä paitsi ammattinsa teknisessä harjoittamisessa erittäin taitava. Emme muista kotimaisen valokuvaustaiteen alalla nähneemme esim. niin mestarillisesti kuvattuja metsämaisemia kaikkine valo- ja varjovivahduksineen kuin hra Inhan tekemissä valokuvissa."

I. K. Inhan vuonna 1892 Laatokan saaristossa, Honakasalon saaren etelärannalla, otetusta valokuvasta valmistettu  koristepainatuksella kehystetty, pahville liimattu maisemavalokuva. Näitä myytiin K. E. Ståhlberin järjestämässä valokuvanaäyttelyssa Helsingissä syksyllä 1892.

Inha teki 1890-luvulta lähtien noin 25 vuoden aikana useita valokuvausmatkoja eri puolille Suomea. Valokuvaajan kulkuvälineenä oli useimmiten polkupyörä, mutta myös juna, purjevene tai laiva. Polkupyörän hän oli tilannut Englannista ja niitä hän tilasi myi muillekin tästä uudesta kulkupelistä kiinnostuneille. Vaikka Into oli aiemmin 1890-luvun alussa uuden kameran hankittuaan mainostanut sitä kevyeksi ja pieneen tilaan mahtuvaksi, hän joutui melko pian tilaamaan raskaita varusteitaan varten tukevamman polkupyörän Englannista.

Kuvausmatkoistaan Inha kertoi Uusi Suometar lehdessä 1.11.1897 näin:

"Koska hevosella kulkeminen on sekä kallista että hidasta, niin olin päättänyt käyttää polkupyörää retkilläni. Sainkin siihen sopimaan kaikki valokuvaustarpeet, ynnä kaikkein välttämättömimmät vaatekappaleet. Niitä riippui ohjaustangosta, satulasta, niitä oli raamin välissä, ohjaustangon päällä, sanalla sanoen joka paikassa missä vaan eivät olleet tiellä. ... Valokuvauskoneet tulivat ilmarenkailla kulkevassa koneessa paremmin suojatuiksi, kuin olisivat olleet rattailla, ja samalla ne olivat aina käsillä. Pyöräni painoi 14 kiloa, kuormaa siinä oli 23 kiloa, siis yhteensä 37 kiloa kuljetettavaa. ... Ensimmäinen retkeni piti Keski-Suomeen, sieltä kiertäen kautta Uuraisten, Saarijärven, Karstulan, Viitasaaren, Konginkankaan, Sumiaisten ja Laukaan kautta takaisin Jyväskylään, sekä sitten Korpilahden, Jämsän ja Kuhmoisten kautta Padasjoelle."

I. K. Inhan "Suomen maisemia" -kirjan ensimmäisen painoksen kansikuva. Kuvan on suunnitellut Venny Soldan Brofeldt.

I.K. Inhan Suomen maisemia -kirjan kolmas painos on ilmestynyt vuonna 1988, lähes 50 vuotta valokuvaajan kuoleman jälkeen. Kirjan ensimmäinen, vielä kuvittamaton painos julkaistiin jo 1900-luvun alussa vuonna 1909. Toiseen painokseen lisättiin Inhan ottamia valokuvia, ja tämä kirja ilmestyi vuonna 1925, jolloin tekijä täytti 60 vuotta.

I.K. Inhan "Suomen maisemia" -kirjan toisen painoksen kansikuva. Kuva on piirroskopio Inhan ottamasta valokuvasta.

Suomen maisemien kolmas painos eroaa suuresti vuonna 1925 ilmestyneestä toisesta painoksesta, jota tekijä itse täydensi ja muokkasi. Kolmannessa painoksessa on mukana uusi luku "Keski-Suomi" ja sen sisällä vaikuttava teksti "Sortunut sävel", jossa Inha valittaa metsiemme surkeaa tilaa, laajoja hakkuita niissä. Huolestuttavat havaintonsa metsien käsittelystä hän on ainakin osittain tehnyt Padasjoella vuonna 1913. Kansikuvana 3. painoksessa on näkymä Padasjoelta, etualalla Kellosalmi, Vähä-Kellosalmi ja Virmailan saaren länsirantaa, taustalla häämöttää Päijänteen Tehinselkä. Sama kuva on kirjan sisäsivulla, jossa kuvateksti kertoo: "Näköala Kellosalmen rannalta Tehille". Kuva on otettu Kellosalmen etelärannalla kohoavalta Muikunvuorelta. Kansikuvan lisäksi kirjassa on peräti 34 kuvaa Padasjoelta. Kuvaluettelossa näistä useimmat on merkitty otetuiksi vuona 1913 ja kaksi kuvaa on vuodelta 1892.

"Suomen maisemia" - kirjan kolmannen ja neljännen painoksen kansikuvana on maisema Padasjoen Kellosalmen rannalta. Kellosalalmen takana on Virmailan saari ja sen pohjoispuolella Päijänteen Tehinselkä.