Maisemakuvia Päijänteeltä ja Kellosalmen kukkuloilta

Tiira kesähelteellä Päijänteellä. I. K. Inha 1913                                                       Tiira ja uimari Päijänteellä. I.K. Inha 1913  

Kesällä 1913 I. K. Inha valokuvasi paljon Etelä-Päijänteellä, Kellosalmella ja Seitniemellä. Hänellä oli varmaan monasti purjehtiessakin kameravarustus mukana, sillä Inhan Padasjoki-kuvissa on järvimaisemia Päijänteeltä, sekä kuvia hänen Tiira purjeveneestään. Inha näyttää välillä rantautuneen mm. Virmailaan, Koskenlahden Tuomassaareen, Lietsaareen ja Vähä-Kellosalmelle valokuvaamaan. Kellosalmen mantereen puoleisille kukkuloille hän saapui kuvausvarusteineen ainakin joitakin kertoja hevoskyydillä käytyään pyytämässä kyyditystä Koski-Inkilästä. Into Inha oli innokas pyöräilijä, joten välillä hän saattoi käyttää tätäkin menopeliä kuvausretkillään. Hänen pyöränsä oli vahvistettu painavankin kameravarustuksen kuljettamiseen. Tuon ajan kookas kamera, tukeva jalusta ja lasinegatiivit muodostivat raskaan kuorman.

Inha on valokuvannut maisemia eri puolilla Suomea ja Vienassa tuntureilta, vaaroilta, kukkuloilta ja harjuilta, joilta avautuu laajoja näkymiä, eikä puustoa ole liiemmalti kuvauksen esteenä. Mutta maisemat muuttuvat ja samoin kuvauspaikat! Sadassa vuodessa monet hänen Padasjoellakin käyttämänsä kuvauspaikat ja -kohteet ovat nyt merkittävästi eri näköisiä. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet puustossa.

Maisema Kellosalmen Kullasvuorelta kaakkoon kohti Kellosalmen nyt ylittävää siltaa. Kuva I. K. Inha 1913.        Toukokuussa 2009 otetussa värikuvassa näkyy Kellosalmen silta. Kuva Veikko Neuvonen

Olen kolunnut Inhan Kellosalmen parhaat kuvauspaikat pystymättä saamaan kamerallani maisemakuviin samanlaisia rajauksia  kuin Into Inha minua ennen, vaikka kuvauspaikat olenkin löytänyt. Sadan vuoden aikana kukkuloidenkin puustoa on käsitelty kerran tai kaksi. Nyt suurten mäntyjen, kuusten ja koivujen lisäksi matalaa puustoa on enemmän kuin viime vuosisadan alussa.

Kellosalmella kaksi Inhan käyttämistä kuvauskukkuloista  on nykyisen Harmoisiin vievän Pajulantien (14175) varressa, vain reilun kilometrin päässä Kellosalmentiestä. Lähempi on Kullasvuori tien ja Kellosalmen välissä. Muikunvuori on melkein Kullasvuorta vastapäätä toisella puolella Pajulantietä. Molempien kukkuloiden Päijänteen puoleisella sivulla on jyrkänne, ja kummallakin mäellä on pieni luonnonsuojelualue. Näistä Muikunvuori on vähän korkeampi, ja siltä I. K. Inha on valokuvannut mm. kahdesta vierekkäisestä kuvasta muodostuvan panoraaman Päijänteelle. Tämä kuva on Suomen maisemia-kirjan kolmannen ja neljännen painoksen kansikuvana.

Näkymä Kellosalmen Muikunvuorelta Päijänteelle. Kuva on panoraama eli siinä on kaksi vierekkäistä kuvaa.                Kuva I. K. Inha 1913

Kellosalmen Tehinselän puolella Inha on kivunnut valokuvaamaan Vähä-Kellosalmen näkymiä parille Vahäsalon jyrkkäseinämäiselle kukkulalle salmen rannalla (mm. Haukkakallio). Muutama kuva näyttää valokuvatun Vähäsalon Vähä-Kellosalmen puoleiselta rannalta.

Vahtervuori on Virmailan saaressa, Kellosalmen sillalta viitisen kilometriä kaakkoon, Salonsalmen suulla. Se kohoaa jyrkkäseinämäisenä suoraan Päijänteestä. Vahtervuoren päällä on puhelinverkon masto, joka näkyy Kellosalmen sillalle asti ainakin kiikareilla katseltuna. Vuoren läntinen ja eteläinen reuna ovat Virmailasta Päijänteen kansallispuistoon kuuluvaaa aluetta. Mäen eteläreunalla on Pyykkikallio, jolta avautuu laaja ja komea näkymä Päijänteen Padasjoenselälle. Vahtervuorta lähinnä olevat suuremmat saaret Iso Lammassaari ja Haukkasalo, sekä pari pienempää saarta ovat Päijänteen kansallispuistoa.

Näkymä Virmailan Vahtervuorelta Päijänteen Padasjoenselälle. Inha on ottanut useamman valokuvan Vahtervuorelta, eri kohdista. Kuva I. K. Inha 1913

Kesällä 2009 etsin Vahtervuorella jonkin aikaa kohtia, joista Inha on maisemakuvansa valokuvannut. Tämä kuva on otettu lähes samasta paikasta kuin Inhan viereinen kuva. Kuva Veikko Neuvonen