I. K. Inha maisematie Padasjoelle

"Padasjoen kirkonkylä on melkoinen, mutta Päijänteelle siitä näkyy hyvin vähän, sillä vaikka ei sillä paikalla olekaan vuoria, kulkee sitä vastoin pitkä soraharju aivan selän rantaa pitkin. Se kasvaa salskeita männiköitä ja puhtaita näköaloja on sen korkealta laelta peninkulman laajuiselle selälle ja saarille, etenkin komealle Virmalalle, joka erottaa selän muusta Päijänteestä.

Hauskoja teitä haaraantuu kirkolta eri suunnille. Mieluimmin olen vaeltanut sen korkean niemimaan poikki, joka erottaa kirkon seudut Tehistä, Päijänteen suurimmasta selästä. Kapea kylämaantie kulkee talojen ja järvien ohi, hietaharjun lievettä seuraillen kauniille, kirkkaalle Alijärvelle, jonka takana Majuan korkea vaara kumpuaa kaikkia muita korkeammalle. Kosken-Inkilän kohdalla näkyy oikealla puolella hetkisen Päijännettäkin, mutta sitten tie kohoaa ylemmille maille ja näköalat sulkeutuvat ja pienien talojen ja hakamaiden ohi kohotaan yhä korkeammalle, kunnes lopulta edestäpäin alkaa näkyä vesiä, oikealla puolella Kellosalmea ja kaukana eteisillä ilmoilla Tehin ulapoita." (I.K. Inha: Suomen maisemia 2.p s. 468)

Maisemavalokuvauksen varhaisen mestarin I. K. Inhan Padasjoella kesällä 1913 ottamista valokuvista valtaosa on maisemia ja rajatumpia kohteita Padasjoen kirkonkylän ja Kellosalmen välisen tien varrelta. Tätä tieosuutta, Inha kauniisti ja tarkasti kuvailee edellä olevassa Suomen maisemia -kirjan toisen painoksen tekstissä. Nykyinen Kellosalmentie on tietysti hyvin erilainen kuin mitä se oli kärrytienä yli sata vuotta sitten.

Nykyistä Kellosalmentietä 1900-luvun alussa Alijärven rannan kohdalla. Kuva: A.Th. Böök

I.K. Inhalla oli useina kesinä Päijänteellä oma purjevene, ja maisemakuvia hän on ottanut Padasjoella myös Etelä-Päijänteellä purjehtiessaan. Näistä osa on kuvattu Virmailan saaresta Päijänteelle, muttu joukossa on myös Virmailan rantamaisemia järveltä päin nähtynä, sekä kuvia Päijänteen Koskenlahdelta, sekä eri puolilta Padasjoen- ja Tehinselkää.

Nykyinen Kellosalmentie Padasjoen kirkonkylän keskustasta Kellosalmelle olisi edustava noin kymmenen kilometrin mittainen "I. K. Inha maisematie", jos se sellaiseksi varustellaan ja nimetään. Tien varrella ja sen läheisyydessä Inha on valokuvannut erityisesti vuosina 1892 ja 1913, mutta varmasti myös muulloin pitäjässä ollessaan, vaikka kuvat onkin merkitty näinä vuosina valokuvatuiksi. Inhan kesän 1913 asuntokin on tämän tien varressa Osoilassa.

Myös Inhan ystävä Padasjoella, lehtori A. Th. Böök (1858 - 1943), on 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä valokuvannut paljon Kellosalmen tienvarren näkymiä. Böök on syntynyt Padasjoen Toritussa, Alhon kartanossa. Hänellä oli 1900-luvun alusta lähtien Päijänteen Koskenlahden rannalla huvila, "Kerttusalo", jossa hän vietti kesiään . Eläkkkeelle päästyään Böök asettui asumaan Kerttusaloon ja asui siellä elämänsä loppu vuodet. Into Inha vieraili ja välillä yöpyi ystävänsä luona Kerttusalossa, sekä sai purjeveneelleen kotisataman huvilan rannasta.

Nykyinen Kellosalmenti alkaa Padasjoen kirkonkylää halkovasta Keskustiestä. Aluksi se laskeutuu Kirkkolammista Päijänteeseen virtaavan Kirkkojoen laaksoon, kipuaa sieltä kirkon kiviaitaa sivuten mäelle, ja jatkuu Kirkkoharjun länsireunaa, "hietaharjun lievettä seuraillen" kohti pohjoista, Mainiemelle erkanevaan Pykäläniementiehen asti. Kirkonmäellä päätiestä erkanee tie Padasjoen satamaan. Sillä kohden Kellosalmen tien (tie no 3143) toisella puolella on kunnantalo, lähes sen naapurina terveyskeskus ja vähän matkan päässä harjulla peruskoulun rakennukset. Koulurakennusten takana on pysäköintialue, jonka laidasta lähtee polku harjun laelle, jossa on mahdollisuus kivuta Tuomasvuoren maisematorniin ihailemaan ympäröiviä maisemia. Kirkkoharjun päällä kävi I.K. Inhakin kesällä 1913 valokuvaamassa näkymiä Päijänteelle, "...peninkulman laajuiselle selälle ja saarille, etenkin komealle Virmalalle, joka erottaa selän muusta Päijänteestä".

Tässä "puhdas näköala" Tuomasvuorelta (Kirkkoharjulta) Päijänteen peninkulman laajuiselle selälle ja saarille kesällä 1913. Kuva I. K. Inha

Padasjoen Tuomasvuoren maisematornit ja kaksi näkymää sieltä Päijänteen Padasjoenselälle. Kuvat Veikko Neuvonen

Kellosalmen alkupään tuntumassa on muitakin kiintoisalle maisematielle lisäarvoa antavia kohteita: Entisen Mainiemen sahan alue, Yläjärvi, Alijärvi, Jonninkoski Alijärvestä Päijänteeseen, Päijänteen Koskenlahti, Majuanvuori ja naivistitaiteilija Enni Idin mökki. Kellosalmen kylällä on pitkähkö historia, ja salmen rannan maisemat kiehtovan kauniit, joita I.K. Inha kävi salmen rannalla kohoavilta mäiltä valokuvaamassa.

Kellosalmentie on osa valtakunnallista pyöräilyreittiä. Kiireettömälle kulkijalle tällä tieosuudella on paljon katseltavaa. Kesäisin mainio virkistäytymispaikka paikkakuntalaisille ja ohikulkijoille on kahvila-ravintola Kelossi Kellosalmen rannalla.

Esitelmöidessäni kesäkuussa 2015 Padasjoen kirjastossa I. K. Inhasta, hänen vaiheistaan ja yhteyksistään Padasjoelle, esitin että Kellosalmentie olisi mainioa muistotie I. K. Inhalle. Samassa yhteydessä ehdotin, että näkymä Kellosalmentieltä yli Alijärvelle pitäisi avata rantapuustoa harventamalla ja pensaita poistamalla.

Padasjoen Kellosalmentien pelkkä nimeäminen I. K. Inhan maisematieksi ei vielä riitä, vaan tien varrella pitää olla opasteita, merkittyjä kohteita ja niissä opastetauluja teksteineen ja kuvineen. Lisää tietoa sekä uusia ja vanhoja valokuvia olisi hyvä olla löydettävissä internetistä omalta I. K. Inhan maisematie-sivustoltaan. - No, nyt se on tässsä aluillaan! - Varmaan myös painettu opasvihko olisi monelle mieluinen.

I. K Inha on tehnyt oman työnsä Padasjoen hyväksi tallentamalla pitäjän maisemia yli sata vuotta siten. Nyt on meidän vuoromme kiittää tästä ja osoittaa teoilla tämän dokumentoinnin arvostus. Toivon kaikkien, joita nämä ajatukset kiinnostavat pohtivan ehdotuksiani, jotta yhteinen hankkeemme jalostuisi ja etenisi. Kaikenlaisista ehdotuksista tämän hankkeen edistämiseksi olen kiitollinen.