Alijärvi – I.K. Inha maisematien kirkkain helmi

Hauskoja teitä haaraantuu kirkolta eri suunnille. Mieluimmin olen vaeltanut sen korkean niemimaan poikki, joka erottaa kirkon seudut Tehistä, Päijänteen suurimmasta selästä. Kapea kylämaantie kulkee talojen ja järvien ohi, hietaharjun lievettä seuraillen kauniille, kirkkaalle Alijärvelle, jonka takana Majuan korkea vaara kumpuaa kaikkia muita korkeammalle. Kosken-Inkilän kohdalla näkyy oikealla puolella hetkisen Päijännettäkin. (I.K. Inha: SM 3.p. s.325)

Kesäaamu Alijärvellä. Kuva I. K. Inha 1913

Padasjoen kirkolta ja kunnantalon tuntumasta on Alijärvelle matkaa nelisen kilometriä. Ylä-Ratian jälkeen Kellosalmentie kaartelee harjun kupeessa enää vajaan kilometrin verran, kun jo Alijärvi pilkottaa puiden välistä. Alijärven takana horisontin rajaa metsäpeitteisten mäkien ketju, joista korkeimmalle kurkottaa Majuanvuoren laki. Tie seuraa uskollisesti noin kilometrin matkan Alijärven rantaa kapealla rantatasanteella, Päijännettä salpaavan harjun reunalla. Tieltä Alijärvelle ja sen yli avautuva näkymä on kiehtovan kaunis kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Näkymä on pysäyttänyt mestarivalokuvaaja I. K. Inhan valokuvaamaan järven rantaan jo 1890-luvun alussa, mutta samoin se tekee edelleen varsinkin meille ohikiitäville matkalaisille. Aina tätä Kellosalmentien kohtaa ohittaessani kurkistan Alijärvelle päin arvioiden josko olisi tarvetta pysähtyä katselemaan ja valokuvaamaan näkymiä. Olen pysähtynyt lukuisia kertoja.

Näkymiä Alijärvelle eri vuodenaikoina. Kuvat Veikko Neuvonen

Auringonlasku Alijärvellä 29.7.2017. Kuva Veikko Neuvonen

Täysikuu Alijärven yllä aamulla 16.1.2022. Kuva Veikko Neuvonen

I. K. Inha kävi vuonna 1892 eri puolilla Etelä-Suomea kokeilemassa uutta kameraa, ja polki pyörällään myös Padasjoelle valokuvaamaan. Tuolla käynnillä hän kävi Alijärven rannassa ja kuvasi myös Koskenlahden puolella tietä, Jonninkosken tuntumassa.

Inha sai seuraavana vuonna tilauksen valokuvata Suomea ja tehdä valokuvakirja. Teos "Finland i bilder - Suomi kuvissa" ilmestyi ensin vihkosina vuosina 1895 - 1896, mutta tästä materiaalista koottiin myöhemmin myös kookas kirja. Yksi Inhan Alijärven rannasta ottama kuva, "Kerttusalo" päätyi tähän kirjaklassikkoon, oltuaan ensin K. E. Ståhlbergin järjestämässä valokuvanäyttelyssä Helsingissä. Kirjassa Alijärveä esittävän kuvasivun pääotsikkona on "Maisema Hämeestä". Alijärven "Kerttusalon" kuvatekstiin Into Inha laati seuraavanlaisen tekstin:

 "Jos joku tahtoo tarkalleen tietää saaren asemaa, niin se on Padasjoella lähellä Kosken-Inkilää kirkasvetisessä Alijärvessä." Kuva I. K. Inha 1892

Lummene, Vesijakaa, Vehkajärvi, Kukkia ja lukemattomat pienemmät järvet täyttävät tämän alueen. Tämä nimetön pikkusaari on yksi niistä monista, joita noissa vesissä tapaa, ja jotka niille antavat luonteensa. Sydänkesällä, tyvenillä ilmoilla, kun lepät ja koivut kuvastavat järven pintaan riippuvia oksiaan, leijailevat lukemattomat korennot, sääsket ja itikat auringonpaisteessa saaren ympärillä. Nuolen nopeudella lentelevät pienet linnut ristiin rastiin niitä tavoitellakseen ja ajosta väsyneinä istahtavat ne puun oksalle purkaakseen viserrykseen elämäniloaan. Sieltä kuuluu alituista laulua ja viserrystä, ja voisimme kutsua sitä Kerttusaloksi. (I.K. Inha: Finland i bilder - Suomi kuvissa, 1895 -1896)

Alijärven näkymien katselua ja valokuvaamista häiritsi kauan Kellosalmen tien penkalla ja kapealla jäven rantatasanteella tiheässä kasvava, osin ränsistynyt puusto ja eri korkuiset pensaat. Vuosia minäkin etsin tien reunalta kelvollisia kuvauspaikkoja, mutta välillä tyydyin valokuvaamaan oksiston lomasta, erityisesti silloin kun puut olivat jo lehdettömiä. Varmaan monta kuvaa olisi saanut erilaisen rajauksen ja sisällön, jos puut ja pensaat eivät olisi olleet tiellä.

Näkymiä Kellosalmentieltä Alijärvelle 2 000-luvun alussa. Kuvat Veikko Neuvonen