Alijärven kolme pientä saarta
Alijärven kolme pientä saarta Vehkolahdella, lähellä Kellosalmentietä. Kuva Veikko Neuvonen 2016
Kun Kellosalmentieltä katselee Alijärvelle avautuvaa maisemaa, kiinnittyy huomio etualalla kolmeen pieneen rinnakkain olevaan saareen. Kaikki nämä saaret ovat tiheästi puuston peittämiä. Pienin näistä Vehkolahden saarista on pohjoisin eli kirkonkylältä tultaessa viimeisenä, lähinnä rantaa. Saaren I. K. Inha on valokuvannut jo alkukesällä 1892 käytyään Padasjoella kokeilemassa uutta kameraansa. Valokuva tästä Alijärven pikkusaaresta, vai pitäisikö sanoa luodosta, on I. K. Inhan kirjassa "Finland i bilder - Suomi kuvissa". Suomi kuvissa-valokuvateoksen kaikkiin kuviin liittyy Into Inhan laatima kuvateksti, josta on myös käännös viidelle kielelle: ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, englanniksi ja venäjäksi.
Kirja julkaistiin ensin vihkosina vuosina 1895 - 1896 ja myöhemmin myös yhtenä niteenä. Inhan kirjoista tämä on arvostetuin, harvinainen ja kallis antikvariaattien arvoteos.
Finland i bilder - Suomi kuvissa - vihkosia sidotiin vuonna 1896 monenlaisilla kansikuvilla varustetuiksi niteiksi. Teosta varten kustantajat, liikemiehet Wentzel Hagelstam ja Uno Wasastjerna, tilasivat taidemaalari Albert Edelfeltiltä kansallisromanttisen piirroksen kansikuvaksi. Kansallispukuinen Suomi-neito kameran kanssa, taustanaan korkealta nähty "topeliaaninen" järvimaisema varmasti parhaiten kuvastaa tämän arvoteoksen kuvien aiheipiiriä, maisemia Suomesta.
Alijärven pikkusaarelle Into Inha antaa kuvittamansa ja tekstittämänsä kirjan kuvatekstissä nimen "Kerttusalo":
Sydänkesällä, tyvenillä ilmoilla, kun lepät ja koivut kuvastavat järven pintaan riippuvia oksiaan, leijailevat lukemattomat korennot, sääsket ja itikat auringonpaisteessa saaren ympärillä. Nuolen nopeudella lentelevät pienet linnut ristiin rastiin niitä tavoitellakseen ja ajosta väsyneinä istahtavat ne puun oksalle purkaakseen viserrykseen elämäniloaan.
Sieltä kuuluu alituista laulua ja viserrystä, ja voisimme kutsua sitä Kerttusaloksi. (I. K. Inha. Finland i bilder - Suomi kuvissa 1895 -1896)
Sanoisin, että aika komea ja juhlava nimi näin vähäiselle 30 neliömetrin laajuisella luodolle! Toisaalta Inhan ystävän valokuvauksen harrastaja A. Th. Böökin kesähuvila valmistui Päijänteen Koskenlahden rannalle 1890-luvulla ja sai myös nimen Kerttusalo. Nämä kaksi Kerttusalo-nimen saanutta kohdetta ovat hyvin lähekkäin. Ne ovat Alijärven ja Päijänteen välissä olevan harjun länsi ja itäpuolella, noin 300 metrin päässä toisistaan.
Kumpi näistä on "muna" ja kumpi "kana"? Kun vielä kerron, että Böök antoi vuonna 1898 syntyneelle tyttärelleen etunimeksi Kerttu, saamme nimien taustoille lisää pohdittavaa. Kerttu Linnea Böökistä tuli taidemaalari, akvarellisti ja kirjojen kuvittaja. Hän syntyi Hämeenlinnassa, mutta kuoli Padasjoella tuberkuloosiin vuonna 1944.
Kerttusalo eli Koivuluoto Alijärvessä. Kuva Veikko Neuvonen 2017
Lehtori A. Th. Böök oli biologi ja myös lintuharrastaja. Minulla on kiusaus ajatella, että Albert Theodor oli havainnoinut Kerttusalon ja/tai oman pihapiirinsä linnustoa ja havainnut siellä kerttuja. Minullakin on kopioina Böökin tekemiä havaintolistoja Kerttusalon ympäristössä laulavista linnuista ja muista luonnonäänistä. Näiden kolmen Alijärven pikkusaaren ja Böökin huvilan ympäristön linnustoon kuuluu keskikesällä varmasti pensaskerttu, lehtokerttu, mustapääkerttu ja ehkä myös hernekerttu. Kaikki nämä kertut ovat Padasjoen peruslajistoa kesällä ja saapuvat talvehtimisalueiltaan toukokuun aikana.
Naisten etunimeksi Kerttu ei ole kuitenkaan siirtynyt miltään lintulajilta! Nimi on selkeä muunnos germaanisissa kielissä käytössä olevasta Gertrud-nimestä. Kerttu on vanhin Suomessa käytetty kristillisperäinen naisen nimi. 1900-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä Kerttu-nimen sai noin 10 300 tyttöä eli kolmannes tämän nimen saaneista tytöistä. Sitäpaitsi Kerttu Böök on syntynyt 17. päivä maaliskuuta, jolloin vielä nytkin juhlitaan Kertun ja Kerttulin nimipäivää. Kerttu-nimi tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin jo vuonna 1882.
Yhdellekään näistä Alijärven kolmesta pienestä saaresta en ole peruskartasta löytänyt mitään nimeä. Pienin eli I. K. Inhan Kerttusaloksi nimittämä saari on tilanomistajan mukaan rekisteöity lohkomisessa nimellä "Koivuluoto".