A.Th. Böök - I.K. Inhan ystävä Padasjoella

Kalle Inkilä perheineen. Padasjoki, Seitniemi, Perä-Tyllä. Kuva A. Th. Böök

Vanhimmat kirjalliset merkinnät Konrad Into Nyströmin yhteyksistä Padasjokeen ja padasjokelaisiin on ajoitettavissa 1870-luvun lopulle. Tuolloin hän oli jo päässyt ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta ja vaihtoi nimekseen Into Konrad Inha vuonna 1878. Suomen maisemia kirjassa hän kuvailee yhteyksiään Padasjoella näin:

"Näissä seuduissa elettiin säätyläisten kesken loisteliaasti ruukkien voima-aikoina. Joku verta vanhaa ylimyksellisyyttä oli vieläkin säilynyt, vaikkei täällä ollutkaan yhtä paljon suuria kartanoita kuin lännempänä Hämeessä ja taas Päijänteen takana. Säätyläisluokan ja kansan suhteisiin se oli jättänyt syvät jäljet ja kansan käsityksiin leimansa, jotka kuitenkin vähitellen kuluivat pois. Siitä oli jäänyt seurusteluun romanttinen piirre, joka viehätti nuorta taiteellista mieltä. Samalla oli seuraelämään kuitenkin jo kutoutunut uuden kansallismielisyyden lankoja, jotka kylläkin nopeaan vahvistuivat, kunnes ovat tulleet kokonaan vallitseviksi." (SM 4.p. s. 323)

Suomen matkailijayhdistyksen Padasjoen osaston jäsenluettelo vuonna 1878.

Mielestäni kiinnostavaa ja hieman pohdittavaa antaa se, että I. K. Inhan nimi löytyy Suomen matkailijayhdistyksen Padasjoelle vuonna 1878 perustetun osaston saman vuoden nimilistasta. Muut Padasjoen yhdistyksen jäsenet ovat pitäjän herrasväkeä, kartanoiden ja tehtaiden omistajia, kirkkoherra ja on joukossa myös tuleva Suomen tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud, Vinhuu, kuten padasjokelaiset häntä nimittivät. Ukko-Pekka toimi pitäjässä jonkin aikaa tuomarin apulaisena ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Ellen Timgrenin. - Onko yhdistyksen perustajajäsenissä Inton entisiä koulutovereita tai heidän kauttaan tutuiksi tulleita padasjokelaisia? Tätä en tiedä. Olihan Hämeenlinna kuitenkin padasjokelaisten lähin koulukaupunki.

Alhon kartano Padasjoen Toritulla. Tästä vanhasta kartanosta ei ole säilynyt ainuttakaan rakennusta näihin päiviin. Inhalla on muutama valokuva Toritun kylästa vuodelta 1892. Kuva A. Th. Böök

A. Th. Böök on syntynyt vuonna 1857 eli hän oli noin kahdeksan vuotta Into Inhaa vanhempi. Albertin lapsuudenkoti oli Alhon kartano Padasjoen Toritussa. Hänen isänsä oli Padasjoen nimismies Thure Wilhelm Böök (1815 - 1871) ja äiti Karolina Forssell (1825 - 1898).  A. Th. Böökin vaimo oli Anna Maria Borgström, Verhon kartanon omistajien sukua Padasjoen Nyystölästä.

A. Th. Böök kävi koulua Helsingissä ja opiskeli Helsingin yliopistossa biologisia aineita ja maantiedettä. Vuonna 1892 hän sai vakinaisen lehtoraatin Hämeenlinnan lyseossa ja muutti kaupunkiin pysyvästi. Opettajauransa ohesa hän oli Hämeenlinnan kaupungin valtuustossa 22 vuotta ja osallistui muutoinkin ahkerasti kaupungin kunnallispolitiikkaan. 1900-luvun alussa Böök teki aloitteen Hämeenlinnan historiallis-muinaistieteellisen museon eli nykyisen Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon perustamisesta. Museo perustettiin vuonna 1910 ja Böök toimi sen hoitajana vuosina 1912 - 1924.

Kesät A. Th. Böökin perhe vietti Kerttusalo-huvilallaan Päijänteen Koskenlahden rannalla. Eläkkeelle jäätyään vuonna 1926 Böökit muuttivat pysyvästi Padasjoelle Kerttusaloon, jossa A.Th. Böök asui loppuelämänsä (1858 - 1943) ja valokuvasi entistä enemmän.

1800-luvun lopulla Suomessa oli vielä vähän harrastajavalokuvaajia, mutta A. Th. Böök oli yksi heistä. Hän aloitti valokuvausharrastuksen 1880-luvulla. Albert valokuvasi ahkerasti Padasjoella varsinkin kesäasuntonsa Kerttusalon ympäristössä, myös Osoilassa, Seitniemellä ja Verhossa Nyystölässä. Valokuvauksesta Böök kiinnostui enonsa Richard Forssellin vaikutuksesta. Forssell opetti hänet valokuvaamaan ja lahjoitti Albertille kameran. Richard Forsell (1842 - 1896) oli opiskellut Saksan Dresdenissä taiteilijaksi ja päätynyt piirustuksen opettajksi Jyväskylään. Opetustyön ohessa hän toimi myös valokuvaajana.

A. Th. Böökin lähettämä postikortti Into Inhalle vuodelta 1906 on kierrellyt monessa osoitteessa, jos ylipäätään päätyi koskaan oikeaan osoitteeseen. Kortin kuva on lähettäjän ottama.

Into Inhan ja Albert Th. Böökin välistä kirjeenvaihtoa on säilynyt jonkun verran, ja jo sen perusteella voin arvioida, että Into Inha tiedotti monesti ystävälleen tulostaan Padasjoelle ja kyseli myös vapaata kortteeria. Viimeisin tällainen kirje on säilynyt vuodelta 1927.   A. Th. Böök on kirjoittanut tämän kirjeen ruotsiksi ja kertoo kyselleensä Osoilasta täysihoitopaikkaa Into Inhalle.

Böök oli monipuolinen valokuvauksen harrastaja. Hän kuvasi paljon maisemia kuten Inha, mutta hänen kuvastossaan on paljon myös henkilökuvia erityisesti omasta perheestä ja valokuvia, joissa ollaan tekemässä jotain työtä ulkona tai sisällä. Into Inhan Padasjoella ottamissa valokuvissa on vain muutamassa ihmisiä.

A.Th. Böökin perilliset lahjoittivat yli 200 lasinegatiivia Padasjoen kunnalle. Kunnan lahjoituksena saamat Böökin valokuvat ovat nyt Lahden kaupunginmuseon kuva-arkistossa. Olen käynyt nämä kuvat perusteellisesti lävitse ja ihaillut Böökin tapaa valokuvata. Näiden negatiivien joukossa on ainoat kaksi valokuvaa Into Inhasta Padasjoella. Molemmat kuvat ovat samasta tilanteesta Verhon kartanon pihalla, otettu ehkä vuonna 1892.

Padasjoen Nyystölässä, Verhon kartanon pihalla kartanon omistaja Ernst Mether-Borgström vierellään A.Th. Böökin tytöt Elvi ja Siiri, pyörän kanssa Karl Richard Bonsdorff, ylioppilaslakki päässä I. K. Inha. Kuva A. Th. Böök noin vuonna 1892.